Verlassa toimi aktiivinen tehdas aina vuoteen 1964 jolloin toiminta lopetettiin.
Verlan tehtaasta tuli museo alue vuonna 1972
Kohde hyväksyttiin UNESCON maailman perintökohteeksi vuonna 1996.
Hugo Neuman perusti puuhiomon verlankosken partaalle vuonna 1871.
Hiomo paloi vuonna 1876. Verlankosken rannalla oli sen jälkeen vain jauhomyllyjä.
Toinen hiomo rakennus nousi vuonna 1882, samassa yhteydessä tehtiin pahvitehdas.
Yrittäjiksi tulivat paperimestarit Gottlieb Kreidl Itävallasta ja Luis Hänel Saksasta ja liikemies
Wilhelm Dippel Viipurista.
Vuonna 1892 tehtaalla oli taas tulipalo koska rakennukset olivat puusta. Tiilistä tehty rakennus
valmistui jo 1893. Sen jälkeen muutkin rakennukset tehtiin tiilestä.Rakennukset on suunnitellut
Viipurilainen arkkitehti Eduard Dippel.
Kissakoski oy osti Verlan tehtaan vuonna 1920
Vuonna 1922 tehdas siirtyi Kymin Osakeyhtiölle( nyk. Upm-Kymmene)
Tehdas alue on tutustumisen arvoinen paikka. Siellä järjestetään myös kiertokäyntejä joita opastaa hyvät oppaat.
Teksin vuosiluvut on poimittu Kymin Osakeyhtiön historia kirjasta.
 |
| verlan silta |
 |
| joen uoma mitä pitkin niput uitettiin |
 |
| verlan hovi |
 |
| oli joskus karppisen kyläkauppa |
 |
| koulun lahti |
 |
| kiskot mitä pitkin uittoniput siirrettiin |
 |
| kalliomaalaukset päässyt vähän peittymään |
 |
| koulun lahden puolen kiskot |
 |
| entisiä työläisten taloja |
 |
| pavilijonki |
 |
| nykyisen voimalan sulut |
 |
| vanhoja tehdas rakennuksia |
 |
| rajavartijan torppa |
 |
| tehdas miljöötä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti